VAROITUS: Sisältää isoja spoilereita Spider-Man: Brand New Day -elokuvasta

Jos olet lukenut kirjoittamani Haluatko? Pieni kirja suostumuksesta sinulle ei tule yllätyksenä se, kuinka paljon rakastan Peter Parkerin -hahmoa ja kuinka paljon näen erityisesti Tom Hollandin uusissa Hämähäkkimies-elokuvissa tärkeää sanomaa myös suostumukseen ja terveisiin parisuhteisiin liittyen. Olen nimennyt yhden luvun kirjassani kokonaan hänen mukaansa “Hämähäkkimiehen suhteet ennen ja nyt” ja siinä käsittelen ensimmäisen kolmen uuden Hämiksen kuvausta Peterin suhteesta MJ:hen ja myös ystävyyttä Nedin kanssa. 

Olin siis tietysti aivan innoissani ensimmäisten joukossa ostamassa lippuja uusimpaan Spider-Man: Brand New Day -leffaan ja olen itse asiassa nähnyt sen nyt jo kahdesti. Tom Holland on upea Peter Parker ja upea Hämähäkkimies (tai “both”, elokuvan nähneet tietävät mihin viittaan :). Elokuvassa oli paljon onnistumisia, vaikkei kaikki mennytkään ihan putkeen. Jos haluat jutella leffasta yleisesti ottaen lisää, laita mulle yksäriä vaikkapa Instagramissa (@elina.nikulainen).

Brand New Day onnistuu jälleen kerran tarjoilemaan hyvän miesroolimallin Tom Hollandin esittämässä Peter Parkerissa ja hänen supersankariminässään Hämähäkkimiehessä (olen niin vanha, etten – sori vaan – pysty sanomaan Spider-Man…). Näinä aikoina kaipaamme kipeästi nähdä hyväntahtoisia, vahvoja ja lempeitä nuoria miehiä, jotka pyrkivät toimimaan oikein ja elokuva onnistuu tässä hienosti. Peter Parker ja Hämähäkkimies edustaa yhä  todella hyvää vastavoimaa kaiken maailman manfluenssereiden toksisille alfamieshorinoille.

Elokuva on jo alle parissa viikossa tuonut yli 1,5 miljardia lipputuloja eli tavoittanut aivan valtavasti ihmisiä, joista löisin vetoa reippaasti yli puolet on miehiä. Sen kulttuurinen vaikutus on valtava. Siksikin olen todella onnellinen, että se jatkaa terveellisen ja turvallisen mallin näyttämistä pojille ja nuorille miehille siitä, mitä suostumus rakkaudessa merkitsee.

”Mitä tekee Peter torjunnan hetkellä? Toisin kuin usein viihteessä näemme, hän ei suutu, ei syytä rakkauden kohdettaan, ei kiukuttele, ei vaadi MJ:tä käsittelemään pettymystään, ei ala haukkumaan.”

Erityisesti kaksi kohtausta ovat mielestäni todella onnistuneita suostumuksen näkökulmasta. Yksi elokuvan koskettavimmista hetkistä tulee, kun MJ saa vahingossa selville heidän yhteisen historiansa. Peter voi sen varjolla vuosien odottamisen jälkeen vihdoin kertoa MJ:lle, kuinka paljon häntä rakastaa. MJ kuitenkin toteaa muistinpyyhkimistaian toimineen ja unohtumattomasti (hehheh) luonteelleen uskollisena toteaa: “En rakasta sinua, en edes tunne sinua” ja jokainen katsoja näkee ja kokee, miten Peterin kovia kokenut sydän särkyy entistä pienemmiksi ja viiltäviksi palasiksi. Mitä tekee Peter torjunnan hetkellä? Toisin kuin usein viihteessä näemme, hän ei suutu, ei syytä rakkauden kohdettaan, ei kiukuttele, ei vaadi MJ:tä käsittelemään pettymystään, ei ala haukkumaan. Hän hyväksyy tilanteen ja kantaa kipunsa itse. Peter Parker tai Hämähäkkimies ei taida koskaan olla ollut yhtä vahva ja ihailtava. Torjutuksi tulemisen taitoa huipussaan!

Eikä tässä vielä kaikki. Kun MJ poistuu tilanteesta ja tajuaakin, ettei hänellä ole kännykkäänsä mukanaan, MJ pyytää vielä Peteriä viemään hänet kotiin ja Peter mukisematta vie. Hän on oikeasti “nice guy”, naapuruston ystävällinen Hämähäkkimies myös torjunnan hetkellä. MJ ei ole mitään hänelle velkaa, eikä ansaitse kiukuttelua tai auttamatta jättämistä. 

Tämä kohtaus on niin hieno ja harvinainen esimerkki valtavirtaviihteessä turvallisesti ja terveellisesti torjutuksi tulemisesta – ja niin tärkeä erityisesti näinä aikoina – että minua itkettää ihan vain tätä kirjoittaessa. Näin toimii sankari ja näin toimii hyvä, ihan tavallinen mies. Tässä on esimerkkiä jokaiselle pojalle ja miehelle siitä, miten torjunta otetaan vastaan. Maailmassa, joka on täynnä naisten rajoja rikkovia ja niitä väkisin venyttäviä roolimalleja meillä on yhä 60-luvulla luotu nuori mieshahmo, joka on elänyt ajan mukana ja joka samaistuttavuudessaan antaa hienoa tukea myös suostumuskulttuurin edistämiseen. 

Toinen ihana esimerkki hyvän suhteen kommunikaatiosta tulee pian tämän kohtauksen jälkeen. MJ on joutunut mielenhallinnan uhriksi ja kun hän on ollut toisen ihmisen ohjailtavana, tämä toinen ihminen MJ:n kehossa suutelee Peteriä. Koska Peter luulee MJ:n olevan oma itsensä, hän vastaa suudelmaan. Kun tilanne on ohi ja MJ on taas oma itsensä, Peter pyytää tapahtunutta anteeksi. Vaikka kohtaus on tärkeä juonenkuljetuksen väline, anteeksipyyntö toimii silti myös hienona esimerkkinä avoimesta ja kunnioittavasta kommunikaatiosta ihmisen kanssa, jota rakastaa ja jolle haluaa vain hyvää. Toivon, että tämäkin kohtaus jää pojilla ja miehillä sydämiin ja mieliin.

Suostumukseen liittyen voisin totuuden nimissä myös hieman kritisoida elokuvaa, vaikka epäonnistuminen ei olekaan ihan yhtä selvää. Nämä kaksi kohtausta ovat kuitenkin jo niin isoja voittoja, että jätetään se kritiikki toiseen kertaan.

Haaste sinulle rakas lukija: vie elämäsi teini-ikäinen katsomaan tämä leffa! Ei tarvitse mitään taustatietoa tai esivalmisteluja, elokuvasta voi nauttia yksittäisenä toimintaviihteenä. Ja sitten elokuvan jälkeen keskustele näistä kahdesta kohtauksesta ja niiden herättämistä tunteista. Miten teinisi ottaisi vastaan torjunnan? Miten kertoa tunteidensa kohteelle, että jotain ikävää tapahtui, mitä tämä ei ehkä muista? Ja jos olet itse nuori, näitä kysymyksiä voi pohtia myös ystävien kanssa tai rauhassa yksikseen.

The post Spider-Man: Brand New Day ja torjutuksi tulemisen taito appeared first on Elina Nikulainen.